Karjala on poikkeuksellinen matkakohde, monessakin mielessä. Myös Suomalaisen Matkaoppaan Karjala-opaskirja erottuu muista. Se on ensinnäkin kustantajan bestseller. Lisäksi Karjalaa ei voi missään nimessä pitää "neutraalina" matkakohteena.
Karjalan-matkailun hahmottamiseen voi käyttää muun muassa tällaisia lukemia tai vuosilukuja:
1954
Ensimmäinen turistibussi ylitti uuden rajan Vaalimaalla ja ajoi Viipurin kautta Leningradiin.
- 10 vuotta Karjalan evakuoimisesta ja tyhjenemisestä.
1985
Näihin aikoihin alkoivat suomalaiset päästä vapaammin käymään omilla kotiseuduillaan Karjalassa.
- 41 vuotta Karjalan evakuoimisesta ja tyhjenemisestä.
1991
Venäjä itsenäistyy eli irtautuu Neuvostoliitosta, ja kaikki matkailu vapautuu käytännössä täysin.
47 vuotta Karjalan tyhjenemisestä
1998
Venäjän rupla romahtaa ja hinnat laskevat.
1999
Suomalaisen Matkaoppaan Karjala-opaskirjan tutkimukset alkavat.
Vladimir Putin nousee pääministeriksi. Sotatoimet Tsetseniassa kiihtyvät.
2000
Joulukuussa 2000 ensimmäinen Karjala-opas ilmestyy.
Vladimir Putin valitaan presidentiksi. Venäjä on kaaoksessa. Sotatila Tsetseniassa pahenee.
2001
Ensimmäinen painos myydään loppuun keväällä. Toinen painos ilmestyy.
2003
Karjalan ahdinko on huonoimmillaan. Kuvaraportti "Karjalan Tragedia" valokuvataan (kirjassa on 600 värivalokuvaa).
Empiiristen havaintojen perusteella Karjalan neuvostoaikaiset sotilastukikohdat suljetaan lopullisesti, ja jäljelle jää vain ne, jotka ovat käytössä myös vuonna 2013.
2005
Karjalan matkaoppaan viides painos ilmestyy ennätyspaksuna.
Erillinen Kannas-opas on ilmestynyt vuonna 2004 ja se uusitaan 2006. Yhteensä suomenkielistä Karjala-opastusta on yli 1000 sivua kahdessa eri kirjassa, siten, että nämä 1000 sivua eivät mene "päällekkäin."
2006 - 2010
Karjala-oppaan viides painos myydään loppuun.
Karjalassa kehitys on monitahoista. Suuret kaupungit kuten Viipuri, Terijoki ja Petroskoi kehittyvät nopeasti. Uusia hotelleja avataan, ravintoloita perustetaan ja myös monia ketjuravintoloita avataan näissä kaupungeissa.
Samaan aikaan maaseudun kylät rapistuvat ja autioituvat.
Venäjälle kehittyy aito keskiluokka, ja miljonääreistä tulee miljardöörejä. Hinnat nousevat, hotellien puolella vähintään kaksinkertaisesti.
Luostareita kunnostetaan, kirkkoja rakennetaan ja ortodoksiuskonto nousee valtiolliseen suojelukseen.
2010 - 2011
Loppuvuodesta 2010 kesäkuulle 2011 Karjala-opaskirjan kuudes painos tutkitaan, päivitetään ja saadaan valmiiksi.
Sivumääräksi tulee hieman alle 500 sivua, samoin paino jää 500 gramman alapuolelle.
Kannas ja Karjalan tasavalta on yhdistetty samaksi opaskirjaksi, ja mukana on myös Murmanskin alueen kohteita.
Karjala-opas ei enää suosittele matkailua Karjalaan, koska hintataso ei vastaa palvelun tasoa. Silti kaikkien palveluyritysten hintataso julkaistaan sellaisena, kuin se empiirisesti havaitaan. Tutkimusaikana luvallinen oleskeluaika ilman pakollista rekisteröintiä on vain 3 arkipäivää, minkä takia tutkimus tehdään lyhyinä etappeina. Kaikki rajanylityspaikat ajetaan läpi. (Nykyään luvallinen oleskeluaika on 7 päivää, mikä on parannus).
2011 - 2013
Karjala-oppaan käsikirjoituksen editointityö on ollut käynnissä. Seitsemäs painos on tarkoitus päivittää kesällä 2014.
Työn alussa listattiin kaikki ne kylät ja kohteet, joista on enemmän kuin 1/4 sivun esittely. Näitä kohteita on sadoittain. Jokaisena työpäivänä käydään läpi yksi kylä tai kohde.
Jokainen esittely käydään huolellisesti läpi, jotta kaikki turha voidaan karsia pois. Näin syntyy tilaa laajennuksille, tai sellaisten osuuksien palautukselle, jotka kuudennesta painoksesta jätettiin pois.
Tätä kirjoitettaessa yli 2000 Karjala-opasta on myyty. Painos riittänee keväälle tai alkukesään 2014.
2015
Suunniteltu päivitystyö seitsemänteen painokseen.
2016
Seitsemäs painos ilmestyy vuoden 2016 aikana.
LUOVUTETTU KARJALA AIKAJANALLA
1300-luku
Karjala jaetaan kahteen osaan Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodin kesken. Asutus on suomensukuisia karjalaisia.
1600-luku
Ruotsin kuningaskunta laajenee kaikkialle Karjalaan sekä Inkerinmaalle.
Ortodoksinen karjalaisväestö pakenee osittain Venäjälle Tverin alueelle.
Karjalan kannakselle ja muualle Karjalaan sekä Inkerinmaalle siirtyy suomalaisia siirtolaisia ja ruotsinkielisiä "kartanonherroja".
1700-luvulta vuoteen 1812
Karjala ja koko Viipurin lääni kuuluu Venäjään, kun muu Suomi kuuluu Ruotsin kuningaskuntaan.
Karjala jää jälkeen muusta Suomesta.
Karjalaa venäläistetään ja ortodoksinen uskonto leviää.
1812 - 1917
Karjala palautetaan Suomelle, ja alueen suomalaistaminen pääsee vauhtiin.
Karjala on jäänyt jälkeen, mutta kehitys on ripeää.
Venäläisten maahanmuuttajien ongelma hiertää.
Viipurista kehittyy kansainvälinen kauppakaupunki. Karjalan kannas kehittyy vilkkaiden kauppayhteyksien ansiosta: Pietari on nopeasti kasvava metropoli, joka vaurastuttaa Karjalan kannaksen asukkaita.
1918
Tammikuussa venäläiset aseet saapuvat Viipurin asemalle ja sieltä eteenpäin. Neuvosto-Venäjä aseistaa Suomen punaisia.
Sotatoimet alkavat Karjalasta, Venäjänsaarelta käsin, mistä siirrytään Viipuriin.
Sotatoimet riehuvat Kannaksella, ja keväällä ajetaan Raudun suunnalta pietarilaisia, kiinalaisia ja muita joukkoja pois Suomen alueelta.
1920
Karjalan raja pysyy ennallaan, kun Suomen itäraja määritellään tarkasti Tarton rauhansopimuksessa.
1920 - 1939
Karjala kehittyy nopeasti, Viipurista tulee Suomen tärkein puutavaran satama, ja arkkitehdit luovat merkittäviä rakennuksia kaikkialle Karjalaan.
Kirkot, koulut, tehtaat ja muut valmistuvat. Vuonna 1939 Karjalassa toimii 450 teollisuuslaitosta.
1939
Stalin lähestyy Saksaa, ja monien yhteyksien huipentuma on Molotov-Ribbentrop-sopimus, jossa Suomi luovutetaan Neuvostoliiton etupiiriin.
Saksa hyökkää Puolan länsiosaan, Neuvostoliitto hyökkää Puolan itäosaan, ja näiden joukkojen kohdatessa ne järjestävät yhteisen voitonmarssin Puolan keskellä.
Neuvostoliitto hyökkää koko rintamalla Suomen kimppuun 30.11.1939.
Suojärveläisiä viedään keskitysleirille. Terijoki menetetään heti, ja Terijoella kokoontuu "Terijoen hallitus", jonka Neuvostoliitto tunnustaa ainoana neuvottelukumppanina.
1940
Suomi joutuu ankaran rauhanehdon mukaisesti luovuttamaan Karjalan nykyiseen rajaan saakka.
Luovutetun alueen länsiosat ovat jääneet sotatoimien ulkopuolelle. Noin "miljoona" puna-armeijan hyökkäävää sotilasta on haavoittunut tai kuollut.
Melkein 500.000 Suomen kansalaista joutuu siirtymään länteen.
Neuvostoliitto perustaa uuden neuvostotasavallan, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan, johon liitetään koko Karjala Terijoea ja muuta Itä-Kannasta lukuun ottamatta. Tämä valtioyksikkö lakkautetaan vasta vuonna 1956.
Karjalaan houkutellaan maahanmuuttajia eri puolilta Neuvostoliittoa. Kolhooseja ja sovhooseja perustetaan. Viipurin taideaarteet ryöstetään museoihin ja kirjastoihin Leningradissa ja Petroskoissa. Niitä ei ole koskaan palautettu.
1941
Saksan aloitettua sodan Keski-Euroopasta Neuvostoliittoon Suomi liittyy sotaan paria viikkoa myöhemmin.
Syksyn aikana saadaan omat alueet takaisin, ja 6.12. presidentti Ryti julistaa Karjalan ja muut alueet palautetuiksi muun Suomen yhteyteen.
Suomen armeija etenee itään Syvärille saakka.
1942 - 1944
Asemasotavaihe, jonka aikana noin puolet Karjalan asukkaista palaa kotiseudulleen, jälleenrakentamaan, maata viljelemään ja taloja rakentamaan. Muutama uusi tehdas rakennetaan Karjalaan.
Neuvostoliiton häpäisemät kirkot palautetaan käyttöön, ja jokunen kokonaan uusi kirkko rakennetaan.
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen Suomeen. Karjalan asukkaille annetaan evakuointikäsky. Monet perheet saavat 15 minuuttia aikaa poistua kodeistansa. Seuraavan kerran heillä on mahdollisuus palata laillisesti kotiseudullensa vuoden 1985 aikoihin. Tähän mennessä monet ovat jo kuolleet.
1945 - 56
Karjala on täysin eristyksessä. Alueelta löytyneet suomalaiset on pakkosiirretty Siperiaan tai tapettu.
Saksalaisia sotavankeja on käytetty orjatyössä tyhjentämään kyliä.
Maahanmuuttajia houkutellaan saapumaan Karjalaan. Etenkin Valko-Venäjän irtolaisia ja kodittomia saapuu runsaasti.
Karjalais-suomalainen SNT supistuu, ja Karjalan kannas liitetään Leningradin alueeseen.
1954 - 1956
Stalin kuoltua 1953 alkaa suojasää, jonka aikana Neuvostoliitosta ja Karjalasta saadaan enemmän tietoa. Suomalainen Arvo "Poika" Tuominen julkaisee paljastuskirjansa, samoin muut kirjoittajat kertovat karmeita tarinoita Neuvostoliiton olosuhteista. Ensimmäinen valokuviin perustuva Viipuri-aiheinen kirja julkaistaan.
1957 - 1985
Karjalaan rakennetaan suuria kerrostaloalueita, kolhooseja, sovhooseja, pioneerileirejä, tuotantolaitoksia.
Rakennukset ovat järjestään rumia betonirakennelmia. Elämä kuitenkin vakiintuu ja kansan elintaso kohenee.
1985 - 1991
Karjala alkaa saada matkailutuloja, mutta köyhyys on käsinkosketeltavaa.
Kaikki neuvostokansantalouden rakenteet ovat olemassa, pystyssä ja toiminnassa, kun Neuvostoliitto hajoaa.
1991 - 2003
Suuri ja mahtava neuvostoromahdus.
Kaikki kollektiiviset laitokset jäävät tuuliajolle, palkkoja ei makseta, kukaan ei kanna vastuuta.
Kaikki arvokkaat rakenteet, kuparijohdoista ikkunoihin, tiileistä oviin, ryöstetään. Kansalaiset joutuvat tyhjän päälle, kollektiivitilojen lehmät jaetaan työntekijöille, ja suurin osa lehmistä teurastetaan ja syödään pois.
Maata ei enää viljellä.
Rupla romahtaa 1998 ja kansa köyhtyy entisestään.
Viimeisetkin vartijat poistuvat sotilaskohteiden porteilta vuoteen 2003 mennessä.
2003 - 2013
Vladimir Putinin politiikka alkaa purra.
Keskiluokan kasvaessa perustetaan enemmän yrityksiä. Hintataso nousee, laatu paranee.
Eläkeläiset sinnittelevät 100 euron kuukausieläkkeen varassa.
Infrastruktuuria aletaan kehitttää. Valtatie Impilahdelta ja Koirinojalta Prääsään valmistuu. Kannaksella tehdään uusia tienpohjia, ja tiestö saadaan toimimaan.
Sotilaskohteet kohentuvat. Venäjä alkaa pullistella, ja maantiet täyttyvät citymaastureista. Viipuriin valmistuu uudisrakennuksia, ja se nousee kulttuurikeskukseksi. Samaan aikaan kylien kurjuus pahenee.
ITÄ-KARJALA AIKAJANALLA
1800-luku
Kymmenet suomalaiset kulttuurintutkijat liikkuvat Itä-Karjalassa tutkien karjalan kieliä ja keräämällä runoja Kalevalaan ja Kantelettareen. Päätekijä on Elias Lönnrot, joka myös hyödyntää Vienan Karjalan murresanoja kehittäessään suomen kielen kirjakieltä.
1920
Itä-Karjalan väestöstä noin 60% on karjalaisia.
Tarton rauhansopimuksessa Suomi vaatii, että Itä-Karjala saavuttaa autonomian.
Kun autonomia ei toteudu, suomalaisia vapaaehtoisia käy taistelemassa Itä-Karjalassa, jossa riehuu ns. sotakommunismin levottomuus.
1939
Stalin esittää uhkavaatimuksessaan, että Suomen on luovutettava puolet suomenkielisestä Karjalan kannaksesta, mutta lupaa Suomelle merkittävän osan Itä-Karjalaa vastakauppana.
Suomi kieltäytyy ehdoitta.
1941 - 1944
Suomi miehittää Itä-Karjalan.
Suomi perustaa koululaitoksen, jossa karjalaisia opetetaan puhumaan suomea. Runsaasti vapaaehtoisia opettajia ja muita peruspalveluja hoitavia lähtee töihin Itä-Karjalaan.
Itä-karjalan kohtaloa ei ole lyöty lukkoon, mutta monet haaveilevat alueen liittämisestä Suomen yhteyteen, niin sanotusta Suur-Suomesta.
Venäläisväestöä pidetään kolonialisteina tai siirtomaavallan väestönä, ja sitä pyritään poistamaan alueelta. Venäläisiä suljetaan leireille.
Sodan lopulla Suomen joukot vetäytyvät paniikissa länteen. Karjalaisväestö jää "kaipaamaan" suomalaisia, joutuen nyt uudestaan venäläisen vallan alle.
1945 - 1991
Itä-Karjalasta on tullut jo 1940 karjalais-suomalainen SNT, johon on liitetty Suomen alueita.
Suomen kieli nousee rinnakkaiskieleksi venäjän kanssa. Etenkin Petroskoissa kasvaa suomenkielinen teatteri, kirjallisuus ja lehdistö. Sen sävy on oikeaoppisen kommunistinen.
Karjalainen väestö ei saa omaa kieltään virallisen kielen asemaan.
Karjalaisten osuus pienenee maahanmuuton seurauksena, ja jää noin 10 prosenttiin.
Kostamuksen kaivoskaupunki jättää alleen karjalaisen kylän, ja alueelle siirretään kansaa kaikkialta Neuvostoliitosta. Karjalaiset jäävät pieneksi vähemmistöksi Kostamuksen alueelle.
1991 - 2013
Itä-Karjala menettää nopeasti väkeään. Monet karjalaiset ja Itä-Karjalan suomalaiset muuttavat Suomeen.
Vuoden 2010 lukema on 643 548.
Vuonna 1989 asukkaita on 790 150ja karjalaisia 10 prosenttia.
Vuonna 2010 karjalaisia on enää 7 prosenttia.
Suomalaisten osuus on laskenut 2,3:sta 1,3:een.
Itä-Karjalan suomen kieli menettää virallisen statuksensa, ja kirjallisuus, lehdistö ja teatteri näivettyvät ja taistelevat olemassaolostaan.
Syrjäkylät ajautuvat kurimukseen. Petroskoi kasvaa ja kehittyy.
Kun Suomen väestöntiheys on noin 16 asukasta neliökilometrillä, Venäjän 8 asukasta, Karjalan tasavallassa se on 4 (3,6 vuonna 2010) asukasta, ja Petroskoin ja Murmanskin radanvarren (Kontupohja, Karhumäki, Belomorsk ja muut) ulkopuolella se lienee noin 1 asukas neliökilometrillä.
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN
Karjala, niin luovutettu Karjala kuin Itä-Karjalakin, on entistä enemmän venäläistetty, vaikka historiallisia muistomerkkejä näkyy yhtä lailla kuin ennenkin.
Yksi kerrallaan puutalot palavat poroksi, mutta vastaavasti uusia hotelleja ja ravintoloita avataan. Tiestö on myös parantunut kaikkialla.
Karjalan esittäminen "normaalina" matkakohteena on Suomalaisen Matkaoppaan tavoitteena alusta alkaen.
Palvelujen listaaminen, hintaesimerkkien antaminen ja käytännön vinkkien kerääminen kuuluu tärkeimpiin tehtäviimme. Historiallisten viitteiden osuus pienenee, matkailupalvelujen ja karttojen osuus lisääntyy.
Karjalaa ei kuitenkaan tule pitää neutraalina matkakohteena. Se on täynnä historiallisia vaiheita, vääryyttä, kärsimystä, raunioita ja menetettyjä toiveita, ihmisoikeusrikkomuksia ja järkyttävää köyhyyttä.
Näitä emme voi muuttaa, mutta tietoisuus asioista, ilmiöistä ja paikoista on mahdollista, kun alueella matkustaa. Ja jos ei matkusta, matkaopaskirja toimii myös maantieteellisenä tietokirjana, josta voi seurata kokonaiskuvaa Karjalan ja Itä-Karjalan kulloisestakin nykytilasta.
Kykyjemme mukaan julkaisemme jatkossakin opaskirjoja niin Karjalaan kuin muuallekin maailmaan.
* * *
Tämä on Suomalaisen Matkaoppaan Karjala-blogi.
